keskiviikko 30. huhtikuuta 2014

Ällötysvaara : Hempeilyä miehestä, sori Antero



Lupaan olla sun, kun päivä kääntyy iltaan, kun pöly laskeutuu ja ollaan ihan hiljaa.




Lupaan olla sun ja sanoo senkin ääneen, ei tuu tarpeeks sanottuu, ooh




Täällä saman kannen alla, meil on meret meil on maat, meil on sanat joiden voima pitää tän kaiken paikoillaan, päivät kuluu viikot vierii,





piirrän merkin almanakkaan jos tänne kuuluu, sen tuntee.




Ei oo mitään muuta kuin tää, ei oo mitään muuta kuin me kunnes kuolen.






Olen yllättävän huono sanomaan sen. Muuten kuin nukkumaan mennessä hiljaa kuiskaten. Siitä huolimatta, lupaan olla sun, lupaan rakastaa. Kohta 4 vuotta taivalta takana ja olen edelleen hillittömän rakastunut.


2 kommenttia:

  1. Hrr... Juuri tätä lukiessa sattui minulla soimaan Lupaan olla... Spookya... :P
    Mutta te ootte aina ollu ihkuja <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana kappale. Jotenkin minulle iskee niin syvälle. Ja tulee aina tuo yksi mieleen. Kiitos, ainahan me ollaan oltu. <3

      Poista